Roskakatos

Kun meidän perheemme lähtee aamulla töihin, kouluun ja tarhaan, hyvin lämmitetty ja huonosti siivottu kotimme jää päiväksi tyhjilleen. Lähempänä tai kauempana taas astumme edellisen illan ja yön käyttämättömänä seisoneeseen toimistoon, virastoon, kouluun tai päiväkotiin.

Siitä syntyy hiilijalanjälkeä, jota koko ajan pitäisi pienentää. Sitä paitsi kenkien mukana kotiin tullut kura täytyisi lakaista. Niin ja astianpesukone tyhjentää, pyykkikone täyttää ja mikroaaltouuni puhdistaa.

Minusta tuntuu, että mitä täydellisemmin sovitamme yhteen kodin ja työn, sitä paremmin kaikki perheen keskeneräiset asiat hoituvat.

Koti muistuttaa siinä mielessä useaakin työpaikkaa, että siellä on pöytä, tuoli, kahvinkeitin ja nettiyhteys. Ja jääkaappi, josta maito on loppumaisillaan.

Joten aloitamme yhteensovittamisen siitä, että jätämme poistuessamme avaimen oveen. Näin joku toimistoa kaipaava voi aamukahdeksalta tulla sisään, istuutua läppäreineen pöydän ääreen ja aloittaa päivän työt.

Itse asiassa meillä on monta pöytää ja tuolia, olohuoneessa myös nahkasohva, joten yhden hengen sijasta meille voisi tulla virka-ajaksi vaikkapa kokonainen pkt-yritys tai ainakin vähäväkisempi kunnanvirasto.

Yhdeksältä työntekijät voivat keittää kahvit, yhdeltätoista laittaa ruokaa keittiössämme, kahdelta juoda toiset kahvit ja neljän jälkeen poistua. Siinä sivussa he toimisivat kuten sivistyneet ihmiset tavallisella työpaikalla: toisivat mukanaan täyden maitopurkin, pyyhkisivät mikroaaltouunin ja siirtäisivät puhtaat astiat tiskikoneesta kaappiin.

Jos he ennen lähtöään siivoaisivat eteisen ja laittaisivat pyykkikoneen laulamaan, perheemme voisi hyvillä mielin palata iltapäivän päättyessä kotiin.

Mikä mittava energian, tonttimaan, rakennuskulujen säästö, lähiöiden elävöitys ja perheen arjen helpotus! Kodin ja työn yhteensovittaminen nostaa elämän laatua, kun sen oikein oivaltaa.

Kirjoitus on aiemmin julkaistu Yhteishyvä-lehdessä 1/2010